Lopuksi

Tehtävän suoritusaika on jo loppunut, mutta vedän omia tuntojani vielä vähän yhteen. Minusta tällainen blogi muotoinen suoritus oli erittäin toimiva. Minua on haitannut niin näissä maantieteen opinnoissa kuin aikaisemmissakin moodle-pohjaisissa opinnoissani se, että kaikki toistavat verkko keskusteluissa peräjälkeen samaa asiaa. Suoritukseen vaaditaan, tottakai, selkeä tehtävänanto ja tietyn materiaalin läpikäynti, joka eittämättä johtaa toistoon. Toiston jälkeen on vain hankala herättää mitään uutta keskusteltavaa. Tässä blogi muotoisessa suorituksessa puolestaan keskustelin pääosin itseni kanssa ja pyöritin sitä mitä minä jo osaan ja mitä olen oppinut. Vaikka käsittelimme Villen kanssa roolitehtävää myöten samoja asioita, ei oma kirjoitus tuntunut toistolta ja turhalta, koska oli kyse eri kirjoituspaikoista eikä samaa asiaa käsittelevät kirjoitukset olleet peräkkäin.

Vaikka käsittelimme blogeissamme asioita saman tehtävänannon pohjalta, huomasin käsitteleväni asioita hyvin eri tavalla kuin Ville. Nostimme eri asioita tärkeiksi ja käsittelimme asioita erilaisten faktojen kautta. Ehkä tämä erilainen käsittelytapa rajoitti myös omien ajatusten syntymistä. En saanut oikein kiinni Villen kirjoituksista, koska tapamme käsitellä asioita on mielestäni erilainen.

Blogissa oli tarkoitus tuoda esiin omaa oppimisprosessia ja pohdintaa. Siinä en välttämättä onnistunut. Oma oppiminen ja alussa asettamani tavoite, ilmastonmuutoksen pohtiminen kokonaisuutena, jäi tehtävänantojen jalkoihin. Oppimani asiat herättivät kyllä ajatuksia, mutta en saanut niitä luontevasti sopimaan faktatietojen sekaan. Pohdintani ovat myös hyvin pitkälti retorisia ”miksi”-kysymyksiä, joiden esittäminen ei mielestäni saanut kannatusta blogissani. Päätökseni ei ollut erityisen hedelmällinen mutta sille ei voi enää mitään.

Kirjoitusten aikana sain kuitenkin vastauksia omaan kysymykseeni: mitä se ilmaston muutos oikein on? Minulle selkeytyi aiemmin hyvin sekavana ollut ilmastonmuutoksen tausta. Kaiken taustalla on ilmakehässä olevien kaasujen ja hiukkasten aiheuttama lämpösäteilyn kertymä. Ilmastonmuutos on seurausta yhdestä suuresta tekijästä, jonka puolestaan aiheuttavat monet pienet valinnat arjessamme. Noita arjen pieniä valintoja pohdin jo ensimmäisessä kirjoituksessani. Olin tietoinen niiden tärkeydestä ja merkityksestä, mutta syy-seuraus suhteet selkenivät (sillä tarkkuudella mikä arjen pyörittämisessä on tarpeen) etsiessäni tietoa ilmakehään kertyvistä kaasuista. Erilaisten arjen hyödykkeiden tuotanto ja hävitysprosesseista löytyy loputtomasti tietoa, kunhan vain ottaa asiaksi etsiä ja löytää oikeat hakusanat.

Tehtävä oli kokonaisuudessaan hyvin valaiseva ja erityisesti roolitehtävä osuus avasi silmiä ilmastonmuutoksen arkeen vaikuttaviin muutoksiin. Kuten jo mainitsinkin, mielestäni blogi muotoinen suoritus oli erittäin hyvä ja sitä voisin käyttää suoritusmuotona opinnoissani vastaisuudessakin, mikäli siihen tarjoutuu mahdollisuus.

Ilmastonmuutoksen näkymät Hosainassa

Alueemme nälänhädälle ei ole näkymässä loppua. Maapallolla etenevä ilmastonmuutos lämmittää ilmastoa ja se todennäköisesti vähentää satoisuutta ja lisää nälänhädän riskiä etenkin täällä päiväntasaajan läheisyydessä sijaitsevilla kuivilla alueilla. Kuivuus lisääntyy jo ennestään kuivilla alueilla ja vesipula pahenee entisestään.

Lämpeneminen heikentää myös yleisesti terveyttä etenkin täällä köyhissä maissa, joissa myös aliravitsemus lisääntyy ja haittaa lasten kasvua ja kehitystä. Olemme saaneet lisää rahaa terveydenhuoltoon, mutta voimavarat ovat riittämättömät nyt ja mitä ne ovat tulevaisuudessa.

Hosainassa on miellyttävä asua koska ilmasto ei lämpene trooppisiin lukemiin. Ilmaston lämmetessä nousee lämmin ilma kuitenkin myös yhä ylemmäs vuoristoon. Ilmaston lämpeneminen levittää myös tauteja. Tällä hetkellä Hosianan korkeudella ei ole malariaa, emmekä joudu syömään malaria lääkitystä. Mutta kun ilmasto lämpenee, leviää myös malaria korkeammalle vuoristoon. Malaria lääkkeiden tarve tai vastaavasti malariaa sairastavien määrä nousee hurjasti.

Ilmastonmuutoksesta sanotaan että se vaatii sopeutumista. Tällä alueella, joka on jo nykyään haavoittuva, nykyinenkin arki vaatii ihmisiltä sopeutumista. Miten sitten käy kun olosuhteet heikkenevät entisestään?

Lähteet:

http://www.ilmasto.org/

http://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4l%C3%A4nh%C3%A4t%C3%A4 http://fi.wikipedia.org/wiki/Etiopia

http://www.maailma.net/frameset/238017

http://www.suomietiopiaseura.fi/maasarvessa.html

Kari Pentikäinen (haastattelu)

Etiopian nälänhätä

Etiopiassa on yleisesti erittäin heikko vesitilanne. Vesitilanteen yleinen heikkous johtuu osaksi maan puutteellisesta vesihuollosta. Ylängöillä ilmasto on kuiva ja vettä on saatavilla niukasti. Vesivarannot keskittyvät jokien laaksoihin ja muille alavienmaiden vesistöalueille. Talvikaudella jopa joet saattavat kuivua kokonaan. Vesipisteitä on harvassa ja vettä on usein haettava kymmenien kilometrien päästä. Veden puute on myös omassa työssäni haaste. Puhdasvesi olisi elintärkeää terveydenhoidossa, mutta maassa, jossa vesi on vähissä, täytyy sen käyttötarkoituksia miettiä tarkkaan. Useasti vedenhaku paikat ovat myös taudinaiheuttajille erityisen suotuisia paikkoja. Likainen juomavesi onkin syynä arviolta 75 prosenttiin lasten sairauksista ja kuolemantapauksista.

Omaan sairaanhoitajan työhöni haastetta tuo puhtaanveden lisäksi yleinen hygienian puute. Etiopiassa vain 13 prosentilla on käytössään käymälä. Hosainassa tilanne on hieman parempi koska täällä on kansainvälinen teologikoulu, mutta maaseudun asukkailla yleinen hygieniataso on edelleen aivan toista. Lapsikuolleisuus on toki vähentynyt merkittävästi, jopa neljänneksellä, mitä pidän täysin meidän sairaanhoitajien saavutuksena. Edelleen keuhkokuume ja ripuli ovat lapsikuolleisuuden suurimmat syyt. Koska lapsikuolleisuus on laskenut, olemme saaneet äidit uskomaan että lapsia ei tarvitse olla niin paljon. Perheiden lapsiluku on laskenut ja äidit käyvät yhä useammin luonani. Olemme saaneet käyttöömme erilaisia rokotteita, joiden ansiosta tuberkuloosi ja tuhkarokko ovat vähentyneet. Työtä on niin paljon kuin vain jaksaa tehdä. Hoitohenkilökuntaa tarvittaisiin paljon, paljon enemmän.

Maata vaivaavat lähes säännölliset kuivuudesta johtuvat nälänhädät. Nälänhädät ovat yleistyneet niin että niitä esiintyy 3 kertaa niin usein kuin 1980-luvun puolessavälissä. Juuri tälläkin hetkellä kärsimme nälänhädästä. Yli 5 miljoonaa Etiopialaista on välittömän ruoka-avun tarpeessa ja yli 10 miljoonaa kärsii kuivuudesta. Useat perättäiset sadot ovat epäonnistuneet kuivuuden takia ja paikoin esimerkiksi rankkasateista johtuvat tulvat ovat tuhonneet viljasadon kokonaan. Myös siemenviljan hinta on noussut viimeisen vuoden aikana kansainvälisen ruokakriisin vuoksi pilviin.

Tällä alueella nälänhätä ei ole niin kriittinen kuin muualla maassa. Alueemme tunnetaan hyvin viljavana, mutta myös täällä kärsitään jo aliravitsemuksesta. Aliravitsemuksen lisääntyminen näkyy myös työssäni. Aliravitsemus heikentää myös yleistä vastustuskykyä ja alueellani sairastavia on yhä enemmän.

Lähteet:

http://www.ilmasto.org/

http://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4l%C3%A4nh%C3%A4t%C3%A4 http://fi.wikipedia.org/wiki/Etiopia

http://www.maailma.net/frameset/238017

Kari Pentikäinen (haastattelu)

Terveisiä Hosainasta, Etiopiasta

Työskentelen sairaanhoitajana Etiopiassa, Hosainassa. Hosaina on ylänkö aluetta, kuten lähes koko Etiopia. Etiopiaa ympäröivät alueen kuuluvat kuivan trooppisen ilmaston vyöhykkeeseen mikä vaikuttaa ilmastoon myös tällä alueella. Etiopiassa puhaltaa pasaatituulet koilisesta, jotka tuovat vuotuisat sateet. Sadekaudet seuraavat auringon zeniittiaseman liikkeitä. Sadekausia on kaksi, keväällä ja syksyllä, mutta varsinainen sadekausi ajoittuu tavallisesti heinäkuun puolivälistä syyskuun puoliväliin. Tuolloin paksu pilvipeite ja sateet alentavat lämpötiloja. Korkeammalla vuoristossa (4000m) lämpötila laskee lähelle nollaa. Muuten sateet ovat alueellamme yleensä hyvin harvinaisia ja liittyvät vain poikkeuksellisiin sääoloihin.

Aurinko lämmittää päivät pilvettömältä taivaalta, mutta ilma myös jäähtyy öiden aikana voimakkaasti, lämmön säteillessä ilmakehään. Lämpötila vaihtelee yli 2200 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevassa Hosainassa 16 °C ja 30 °C välillä. Ilmasto kylmenee siirryttäessä korkeammalle vuoristossa ja muuttuu puolestaan kuumaksi, kuivaksi tai trooppiseksi siirryttäessä alavammille alueille. Vuotuisat lämpötilavaihtelut eivät ole kovin suuria, koska päiväntasaaja on niin lähellä. Koska maa on niin vuoristoinen, on sen lämpötilat huomattavasti kylmemmät kuin trooppisten naapurimaiden.

Kasvillisuus vaihtelee eripuolilla Etiopiaa suuresti. Hosainassa kasvillisuus on kuitenkin vuoristoaroa. Kasvillisuus on vihantaa sadekauden jälkeen, mutta muuttuu lähes elottomaksi ennen seuraavaa sadekautta.

Lähteet:

Google map

Käyhkön Luonnonmaantieteen opintomoniste

http://www.suomietiopiaseura.fi/maasarvessa.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Etiopia

Kari Pentikäinen (haastattelu)

Ilmastoteot arjessa

Pohdin ennemmin omien ympäristötekojen vaikutusta ja niiden vaikeutta. Tiedän kyllä että jokaisen ympäristövalinnoilla on merkitystä, mutta välillä niiden teko tuntuu jopa turhauttavalta kun ei ole suoraa faktaa mihin mikäkin toimi vaikuttaa ja mikä valinta olisi todellisuudessa "oikein".

Juuri eilen Ylen uutisissa kerrottiin, että lopunkaiken niin paljon kiitelty kangaspussi kauppakassina ei olekkaan ympäristötekona edullisin vaan valkoisen paperikassin jättämä ympäristöjälki on huomattavsati pienempi. Jopa uusiomuovikassi oli parempi vaihtoehto kuin kangaskassi. Heikoin käytettävissä olevista vaihtoehdoista oli biohajoava muovikassi, vaikka yhtäkkiä ajatellen luulisi juuri toisin. Niinpä tässäkin asiassa oma "hyvä valinta", kangaskassi, ei lopunkaiken ollut lainkaan hyvä. Ylex:n uutisissa, jossa oli haastateltu tutkijaa, kävi ilmi että tutkimuksessa oli otettu huomioon myös kangaspussien käytöstä seuraava tarve ostaa erillisiä roskapusseja. Lopunkaiken paras vaihtoehto olisi siis ostaa aina kaupasta uusi uusiomuovista tehty kauppapussi, jolloin sen ympäristöjälki olisi suhteessa pieni eikä erillisiä roskapusseja tarvittaisi.

Juuri tälläiset asiat turhauttaa. Kun luulee tekevänsä parhain päin on lopunkaiken se täysin päinvastainen "oikein" vaihtoehto. Ymmärrän että kyse on tutkimuksen etenemisestä, mutta miten voin valita sen oikean ympäristöteon kun kaikki voi heittää häränpyllyä. Tuntuu että missään ei ole helposti saatavissa tietoa mikä teko vaikuttaa mihinkin ja kuinka? Ympäristöteoissa korostetaan ihmisen omaatuntoa ja tervetta tehdä oikein. Mutta miten voin tehdä oikein kun ei ole varmuutta mikä on oikein...

Lähteet:
http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2009/01/uusiomuovipussi_on_kelpo_ostoskassi_508967.html

Ilmastonmuutoksen taustaa 2

Yleisesti tärkeimpänä ilmastonmuutokseen vaikuttavana tekijänä pidetään kasvihuonekaasuja. Ilmastonmuutokseen vaikuttavat paitsi kaasut, jotka suoraan sitovat maasta säteilevää lämpöä, myös kaasut, jotka vaikuttavat epäsuorasti erilaisten kemiallisten prosessien kautta. Vuosia sitten puhuttiin paljon jääkaapeista irtoavista freoneista ja niiden kasvihuoneilmiötä edistävästä vaikutuksesta. Nykyään jääkaappien freoneista ei enää puhuta, vaan on siirrytty puhumaan pakokaasupäästöistä ja tehtaiden päästöistä. Enää kuluttajalle ei mediassa osoiteta suoraa kaasua, joka vaikuttaisi ilmastoon. Mielestäni tämä kehitys onkin vienyt terää ilmastonmuutoksen tekijöiltä. Edelleen ilmastonmuutoksen suurin tekijä on kasvihuoneilmiö ja siihen vaikuttavat eniten kaasut. Tämä seurausyhtälö oli ainakin minulta hämärtynyt vuosien aikana. On käynyt kuten usein käy: mitä enemmän tietoa asiasta annetaan, sitä sekavammalta kokonaiskuva näyttää.

Kasvihuoneilmiötä kiihdyttäviä kaasuja kutsutaan kasvihuonekaasuiksi. Näistä kaasuista suurimman osuuden vie hiilidioksidi (CO2), jonka perässä seuraavat dityppioksidin eli ilokaasun (N2O), metaanin (CH4) ja muun muassa CFC-yhdisteiden (kemiallisia yhdisteitä, jotka muodostuvat kloorista, fluorista ja hiilestä) muodostama kokonaisuus sekä otsoni. Lämmittävästi ilmakehässä vaikuttaa myös stratosfäärissä oleva vesihöyry, maanpinnan heijastuskyky sekä lentokoneiden vanat. Vaikka vesihöyryn osuus on kasvihuonekaasuissa pieni, on sen kokonaisvaikutus ilmastonmuutokseen kaikkein merkittävin. Vesihöyryn itse itseään syöttävän luonteen olen omaksunut jo ennemmin. Toisin sanoen mitä enemmän lämpö haihduttaa vettä, sitä enemmän sataa ja sitä ”kiihkeämmin” vesi on kierrossa.

Epäsuorasti kasvihuoneilmiöön vaikuttavia kaasuja ovat muun muassa häkä (CO), typen oksidit (NO_x) ja VOC-yhdisteet, joita tuottaa muun muassa tieliikenne. Näiden kaasujen reagoidessa keskenään sopivissa olosuhteissa muodostuu muun muassa otsonia. Tämä selittääkin suuren keskustelun autojen päästöjen sekä pientalouksien lämmitysjärjestelmien vaikutuksista ilmastonmuutokseen. Yhden päästölähteen alun perin ”viattomat” päästöt voivat myöhemmässä vaiheessa muodostaa haitallisia kaasuja.

Paitsi että maapallolla tuotetaan kasvihuonekaasuja, maapallo myös ”imee” kaasuja itseensä niin sanottujen nielujen avulla. Kasvihuonekaasu nieluja ovat valtameret, maaperä ja kasvillisuus. Nielut sitovat rakenteisiinsa hiiltä erilaisten prosessien avulla. Jopa kolmannes ihmisten aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä on imeytynyt meriin. Nielut eivät ole kuitenkaan loputtomia vaan niiden ”sulatuskyky” todennäköisesti heikkenee kasvihuoneilmiön edetessä ja ilmaston lämmetessä.

Vaikka luonnolla on omat mekanismit torjua kasvihuoneilmiötä, ei se enää pärjää ihmisen tuottamalle teknologialle ja sen päästöjen määrälle. Ihminen onkin päätynyt itse kehittelemään uusia laitteita, korjatakseen vanhojen laitteiden virheet. Uudella teknologialla ei taistella enää vain luonnon voimia vastaan kuten ennen, vaan myös ihmisen omia, aiemmin toteuttamia toimia vastaan. Onko enää mahdollista laskea päästöjen määrää ilman, että luovutaan jostain? Kuten monesti on kysytty onko ilmastonmuutos hinta hyvinvointivaltioiden ihmisen elintavoista ja niiden tavoittelusta kehittyvissä maissa? Kenellä on velvollisuus luopua ensin, hyvinvointivaltioiden ihmisillä vai kehittyvien maiden ihmisillä, jotka tavoittelevat samaa hyvää jo hyvinvointivaltioista poistetun, kasvihuoneilmiölle epäedullisen teknologian avulla?

Lähteet:

http://www.ilmasto.org

http://www.energia.fi/fi/julkaisut/ymparistopooli/tutkimusaineisto/dityppioksidin%20(n2o)%20ja%20metaanin%20(ch4)%20p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6kertoimia%20suomen%20voimalaitoksille.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/CFC

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=104532#a1

Ilmastonmuutoksen taustaa 1

Ilmastonmuutokseen liittyy kiinteästi paljon puhuttu kasvihuoneilmiö. Ennakkokäsitykseni kasvihuoneilmiöstä on, että sillä tarkoitetaan ilmaston lämpenemistä ilmakehään kertyvien haitallisten aineiden vaikutuksesta. Ilmakehään on kertynyt ihmisen toiminnan seurauksena haitallisia kaasuja sekä hiukkasia, jotka estävät muun muassa auringonlämpösäteilyn ”ylijäämän” poistumisen ilmakehästä. Saman kaltaista lämpösäteilyä aiheuttavat myös tehtaat ja kaupungit. Siksi suurten asutuskeskittymien ympärillä voidaan havaita ns. pienoiskasvihuoneilmiöitä, jotka säilövät tehtaista ja ihmistoiminnasta aiheutuvan lämmön.

Muun muassa ilmaston lämpömuutosta on tutkittu YK:n taholta aktiivisesti vuodesta 1988 lähtien. YK:n tutkijakunnan mukaan ilman hiilidioksidi pitoisuudet ovat nousseet viimeisen sadan vuoden aikana yli 30% ja kasvihuonekaasut jopa enemmän. Maanpinnan keskilämpötila on noussut 0,74 astetta ja meren pinta noussut noin 10 cm vuodesta 1916 lähtien. Merenpinnan nousuun ovat vaikuttaneet useiden lähes ikuisina pidetyiden jäätiköiden ennen näkemätön sulaminen. Sulaminen on johtunut nimenomaan ilmastonlämpenemisestä. Erilaisia lukuja on esitetty koko ilmastonmuutoskeskustelun ajan. Itselleni luvut eivät jää mieleen, mutta ilmastonlämpenemisen seurausta ilmentävät elementit ovat tuttuja. Etenkin merenpinnan nousuun olen törmännyt myös aikaisemmissa opinnoissani. Mielenkiintoista olisikin nähdä lukuja siitä, paljonko ihminen on jo 60-luvulta lähtien joutunut siirtymään meren nousun tieltä vai onko tekniikka kehittynyt samaan aikaan niin hurjasti, että merenpinnan nousu asutuille alueille on saatu estettyä erilaisin pumpuin ja vallituksin. Kuinka huimiksi merenvoimien täytyy nousta, että ihminen siirtyy sen tieltä ja jättää kotinsa.

Ilmaston lämpeneminen ei ole selitettävissä luonnollisilla syillä, jotka olisivat lähtöisin pelkästään luonnon olmista prosesseista. Auringon lämpösäteily ei ole kokonaisuudessaan kasvanut eikä suuret tulivuorten purkaukset ole lämmittäneet ilmakehää. Mikäli kyse olisi koko aurinkokunnan lämpiämisestä kokonaisuudessaan, lämpiäisi myös alailmakehän ulkopuolella oleva yläilmakehä. Yläilmakehä on kuitenkin viilentynyt, koska alailmakehä varastoi maanpinnasta säteilevän lämmön sisälleen. Yläilmakehän viileneminen on merkittävin todiste ihmisen osallisuudesta ilmaston lämpenemiseen. Ennemmin en ole edes ymmärtänyt kyseenalaistaa tutkijoiden väitteitä ihmisen vaikutuksesta ilmastonlämpenemiseen. Olen ottanut tiedon vastaan kuin perus kuluttaja: Ihminen lämmittää ilmastoa omalla toiminnallaan. En ole edes miettinyt miten ihmisen osuus lämpenemiseen voidaan todistaa.

Mitä se ilmastonmuutos on...

Ilmastonmuutoksesta puhutaan nykyään kaikkialla. Se tuntuu liittyvän ihan kaikkeen ja ihan kaikilla tavoilla. Niinpä ilmastonmuutos tuntuukin tutulta aiheelta. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksiselitteinen. Ilmastonmuutos tuntuu tutulta mutta olenko sittenkään sisäistänyt läheskään kaikkia siihen liittyviä osatekijöitä. Tähän mielipiteeseeni sain vahvistusta jo aikaisemmin, selatessani kurssin sisältöä.

Tuntuu että ilmastonmuutokseen voidaan vaikuttaa kaikilla elämänvalinnoilla. Ja vaikka kuin ka tekisin valintoja ympäristön puolesta tuntuu, että kokonaiskuva on melko lailla hukassa. Samalla kun huuhdellaan maitopurkkeja kierrätykseen, ei huomata kuinka paljon huuhteluun käytetty vesi edistää ilmastonmuutosta. Samalla kun lamppuja vaihdetaan energiaa säästäviksi, menee puolikäyttöinen lamppu roskiin, eikä edes kyseenalaisteta paljonko enemmän energiaa ja luonnonvaroja uuden energiansäästölampun valmistus kuluttaa. Samalla kun autoihin vaihdetaan sähkömoottoreita, ei huomata kuinka paljon moottorin valmistaminen, vaihtaminen ja vanhan käyttämättömäksi jättäminen kuluttaa eri muodoissa energiaa ja edistää ilmastonmuutosta. En tarkoita että mikään esimerkiksi näistä ympäristöteoista olisi itsessään huono, mutta niiden kokonaisvaikutukset ovat niin moninaiset, että niitä on mahdoton hallita. Kun yhteen suuntaan kumartaa, toiseen suuntaan pyllistää. Ympäristövalintojen seurauksena on lähes aina hukkaan heitettyä energiaa ja materiaa (vettä, vanha lamppu, vanha moottori jne.).

Toivonkin että tämän opintokokonaisuuden aikana saisin ilmastonmuutoksesta paremmin kiinni ja osaisin selittää sen itselleni enemmän kouraan tuntuvaksi kokonaisuudeksi.